tiistai 4. syyskuuta 2018

Miksi lippukuntien kannattaa olla hereillä seurakuntavaaleissa?




Pistä päivä ylös: seurakuntavaaleissa 18.11.2018 valitaan myös sinun seurakuntasi uudet luottamushenkilöt kaudelle 2019–2022. 

On ensiarvoisen tärkeää, että myös sinun lippukunnassasi ollaan kiinnostuneita vaaleista. Miksi? Valtakunnallisesti 81%  partiolippukunnista ilmoittaa, että ev.lut. seurakunta on heidän taustayhteisönsä, Pohjanmaalla luku on vielä tätäkin suurempi.

Miten vaalien kanssa partiolaisen sitten kannattaisi toimia?
Ensi vaiheessa etsitään partiolaisia tai partiomyönteisiä asettumaan ehdolle, tai asetutaan itse. Toisessa vaiheessa kerrotaan partion ja lippukuntien toiminnasta ja toiminnan haasteista ehdokkaille. Tämän jälkeen innostetaan partiolaisia vaaliuurnille, jotta saadaan partiolaiset ja partiomyönteiset ehdokkaat läpi vaaleissa ja vaikuttamaan luottamushenkilöinä seurakunnan varsinaiseen päätöksentekoon. Vaalien jälkeen on hyvä kuitenkin viestiä aivan kaikille seurakuntasi valituille luottamushenkilöille lähimpien lippukuntien toiminnasta.

Minkä takia? Partion ja seurakunnan yhteistyön seurauksena seurakunnilta tulee merkittävää taloudellista, tilallista ja toiminnallista tukea paikalliselle partiotoiminnalle. He päättävät myös siitä, minkälaista toimintaa seurakunnassa järjestetään ja kenelle sitä ylipäätään järjestetään, tuetaanko esimerkiksi lippukuntia suoraan taloudellisesti tai edullisten/ilmaisten tilojen muodossa sekä siitä, millaisia rekrytointeja seurakunnassa tehdään.

Partio-ohjelma kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen sekä toimimaan oman elinympäristön hyväksi. Seurakuntavaalit ja seurakuntien luottamustoimet ovat yksi vaikuttamisen paikka, ja hyvä paikka harjoitella vaikuttamista. Ja mikäli et tulisikaan valituksia kirkkovaltuustoon tai hallitukseen, jaetaan ehdokkaiden kesken myös muita seurakunnan luottamustoimipaikkoja, mm.erilaisissa toimikunnissa, eli sitäkin kautta on mahdollista päästä vaikuttamaan oman seurakunnan asioihin.   



Vain 6 % kirkon nykyisistä luottamushenkilöistä on alle 30-vuotiaita. Kukaan ei tunne nuorten ja partiolaisten maailmaa niin hyvin kuin nuoret partiolaiset itse. On erityisen tärkeää, että paikalliset toimintaedellytykset sekä yhteistyö seurakuntien ja lippukuntien välillä saadaan turvattua jatkossakin. Tästä syystä tarvitsemme läpi runsaasti partiomyönteisiä ehdokkaita, jotka pitävät esillä partion asiaa.

Monessa seurakunnassa kiristyvä taloustilanne pakottaa myös miettimään, mistä leikataan. Lippukunnan ja paikallisen nuorisotyön näkökulmasta ei siis ole ihan sama, kuka seurakunnan rahoista ja toiminnan kohdentamisesta päättää. On tärkeää että avainpaikoilla on partiolaisia sekä partiomyönteisiä luottamushenkilöitä kertomassa lippukuntien arjesta, arjen haasteista ja toiminnan monipuolisuudesta ja vaikuttavuudesta.  

Seurakuntavaalit eivät siis todellakaan ole yhdentekevät vaalit lippukuntien kannalta. Näiden vaalien päätöksillä on monta vuotta vaikutuksia lippukuntien arkeen.


Seurakuntavaalien ehdokkaaksi on mahdollista asettua 17.9 asti.
Ennakkoäänestys on 6.-10.11, ja varsinainen vaalipäivä 18.11.

Lisätietoa löydät seuraavilta sivuilta:


#partiolainenvaikuttaa-terveisin,

Kaisa

maanantai 6. elokuuta 2018

Partiosyksy tulee, ja niin tulevat kurssitkin - olisiko tämän syksyn koulutuksissa paikka juuri sinulle?

Hei, hyvä Pihauksen lukija! Karppi taas täällä näppäimistön äärellä ja aiheena mikäs muu kuin koulutus. Pidä partio-osaamisesi ajan tasalla ja kouluta itseäsi tulevallakin kaudella, eikös niin?

Koulutuksen saralla olemme viettäneet hiljaista ja rauhallista kesää. Itse olen syyllistynyt partiosähköpostin avaamisen pariin otteeseen, talkoiluun ja piirileirilläkin tuli pyörähdettyä, mutta muuten olen antanut itselleni luvan pitää vapaata pestistä. Aina välillä onkin hyvä pysähtyä keräämään voimia, jotta jaksaa antaa sen 110%.

Kesä ei suinkaan ollut täysin hiljainen, kuten osa tietääkin keväällä aloitettiin piirissämme pitkästä aikaa monimuotoinen partiojohtajien peruskurssi ja yksi sen tapaamisista pidettiin Tempuksella. 

Monimuotoinen kurssi on tarkoitettu niille aikuisille, joille perinteinen kurssi ja sen leiriosan suorittaminen on ongelmallista esimerkiksi aikatauluista johtuen. Vastaanotto on ollut hyvä ja vastaavaa kurssia tullaan suunnittelemaan myös ensivuodelle.

Nyt kesä ja sen mukana Tempus18 ovat takanapäin, ja edessä odottaa jo vilkas partiokausi. Uusien metkujen myötä on taas aika tsekata lippukunnassa kaikkien pestit ja koulutukset. 

Piiri tarjoilee tänäkin vuonna aina upeat akela- ja sampokoulutukset supe- ja seikkailijajohtajille, sekä partiojohtajien peruskurssin (PJPK:n). Lisäksi tarjontaan kuuluu Järvi-Suomen Partiolaisten kanssa tehtävä partiokouluttajakoulutus (PKK) niille, jotka haluavat kehittyä johtajina ja auttaa muita kehittymään. Kerrottakoon myös, että koulutusryhmämme on lanseeramassa uudet pestimerkit kaikille PKKn suorittaneille...

Mikäli edellä mainitut koulutukset on jo plakkarissa, tarkistakaa myös SP:n koulutustarjonta. Viime aikoina Kolmiapila-Gilwell (Ko-Gi) on vetänyt paljon piirimme nuoria tekijöitä mukaan.

Hyvää alkavaa partiosyssyä!

- Antti Karppi


Ps. Lisätietoa piirimme koulutustarjonnasta löydät piirin Koulutus-sivulta.
Pps. Tiesitkö, että partiokoulutuksista voit saada myös opintopisteitä toisen ja kolmannen asteen opintoihisi? Siitäkin löydät tietoa piirin sivuilta Opintopisteytetyt todistukset -sivulta. 
Ppps. Se juttu vielä, että piirin koulutuksien (ja muiden tapahtumien) aikataulut pääset näkemään piirin Tapahtumat-sivulta

keskiviikko 2. toukokuuta 2018

#partioviikonpäätteeksi

Partioviikolla juhlimme partiolaisten suojeluspyhimystä Pyhää Yrjänää, mihin jokaisella lippukunnalla lienee omat perinteensä. Miten viikko näkyi juuri teidän lippukunnassanne, kysyy piirinjohtaja Saija.

Tänä vuonna partiolaiset täyttivät sosiaalisen median profiilikuvilla, jonka kehyksissä toivotettiin hyvää partioviikkoa ja vanhoilla partiovalokuvilla, jotka merkittiin tunnuksella #partiontakii. Partiovalokuvien kera kerroimme ystävillemme ja seuraajillemme, että mitä partio on meille antanut ja mitä olemme partiossa oppineet. Uskon, että monikaan ei-vielä-partiolainen ei ole voinut välttyä näkemästä näitä päivityksiä.

Partioviikko on mainio hetki tulla ulos koloilta ja tehdä partiotoimintaa näkyväksi. Tätä näkyväksi tekemistä tarvitsemme, koska se on erinomainen keino kertoa siitä mitä teemme ja mitä olemme. Herättää kiinnostusta partiotoimintaan ja kasvattaa jäsenmäärää sitä kautta. Samalla kun teemme partiotoimintaa tunnetuksi, edistämme myös partion arvostusta harrastuksena ja partiotoiminnan tukemista.

Oman lippukuntani jamboreeryhmä on varainhankintana vaihtanut nyt kaksi viikkoa renkaita. Olen ollut kolme kertaa paikalla rahastamassa/ kahvittamassa/ jututtamassa asiakkaita.
Asiakkaat kertoivat valinneensa partiolaisten tukemisen tämän tempauksen kautta muun muassa seuraavin sanoin:
  • Loistava harrastus, hienoa, että nuoret oppivat liikkumaan luonnossa 
  • Haluan tukea partiolaisten toimintaa, koska se on monipuolinen harrastus 
  • Olen ollut joskus nuorena partiossa ja siksi haluan olla tukemassa toimintaa 
  • Olisin voinut vaihtaa renkaat itse, mutta kun näin, että partiolaiset tarjoavat tätä palvelua halusin tukea hienoa harrastusta tätä kautta 
Hyvältä kuulostaa, eikös vain? Partioviikon aikana piirimme alueelta taas nousi esille esimerkiksi Kannuksen partiolaisten tempaus, jossa partiolaiset yöpyivät koulun pihalla. Mitä sinä teit partioviikolla? Edistikö tekemisesi partion näkyvyyttä? Muistitteko laittaa tempauksestanne kuvia sosiaaliseen mediaan? Entä kutsuitteko lehdistöä paikalle?

torstai 22. maaliskuuta 2018

Pohjalainen talvileiriunelma saa jatkoa

Onko se... voiko se olla.. kyllä se voi! Piirin talvileiri tulee taas!

Aika monet Pihauksen blogitekstit näyttävät käsitelleen leirejä - niin haaveilua, suunnittelua, toteutusta kuin leirin jälkeistäkin elämää. Edeltäjäni edeltäjä Pekka kirjoitti Pihauksessa huhtikuussa 2014 pohjalaisesta talvileiriunelmasta

"Pohjanmaan Partiolaisten tavoitteena on, että meillä talvileiristä tulisi kesäpiirileirin ja Myötäpäivien tapainen tasaisesti toistuva koko piirin kokoava tapahtuma." 

Ilokseni voin ilmoittaa, että perinnehän tästä tulee! Seuraavan kerran talvileireilemme pääsiäisenä 2021! 

Ainakin pääsiäisenä 2015 lunta riitti. Kuva: Janne Seppänen.

Nyt on siis loistava hetki alkaa suunnitella, miten teidän lippukunnassa voitaisiin opetella talvileireilytaitoja ennen piirin talvileiriä. Vaikka tänä talvena leiri olisikin jäänyt väliin, ei huolta, sillä vuoteen 2021 mennessä tässä välissä on ehtinyt olla kaksi kokonaista lippukuntaleiritalvea. 


Jos lippukuntanne toimintakalenterissa olisi ensi talvena talvileirin kokoinen rako, kannattaa haaveilu ja visiointi aloittaa jo nyt. Aikaisin aloitettu etukäteisuunnittelu helpottaa varsinaista leirin suunnittelua. Niin osallistujia kuin tekijöitäkin on helpompi saada, kun leirin ajankohtaan osataan edes kuukausitasolla varautua.  

Kuva: Janne Seppänen.


Varsinainen suunnittelu on myös hyvä käynnistää hyvissä ajoin – ajankohta ja leirin kohderyhmä ovat ainakin tärkeitä tietoja osallistujille. Vaikka talven 2021 piirileirin kohderyhmä ei vielä ole tiedossa, kannattaa lippukunnassa kuitenkin järjestää talviretkeilyn mahdollisuus kaikille ikäkausille.  

Suunnitelmia seuraa totta kai leirin toteutus! Leirin jälkeen - luontevana, mutta helposti unohtuvana viimeisenä vaiheena - on vielä purku. Leirin jälkeinen purkukeskustelu tai -kokous tekijöiden kesken tarjoaa oppimismahdollisuuksia ja ideoita tulevaa varten. Kun ensi talvena pidätte leirin jälkeen purkukokouksen, voitte vielä huomata, mitä asioita kannattaa talvella 2019-2020 kertailla, jotta lippukuntanne on parhaassa mahdollisessa leirikunnossa pääsiäisenä 2021. 

Piirin seuraavan talvileirin varsinaista suunnitteluvaihetta käynnistellään vuonna 2019.  Toki jo nyt saa ja kannattaa haaveilla!


Aurinkoista kevättä toivotellen, 
projekteista vastaava hallituksen jäsen Essi-Siili 

Ps. Jos pestihammasta kolottaa jo hieman aiemmin, kannattaa olla tarkkana ja seurata piirin viestintäkanavia - piirirekry iskee taas pian! 

perjantai 15. joulukuuta 2017

Näillä vinkeillä keräät euroja Tempuksen leirimaksua varten

Moni lippukunta kohdisti adventtikalentereiden myyntituotot piirileiri Tempuksen matkakulujen kattamiseen tai lippukuntalaisten leirimaksun pienentämiseen. Mutta miten lippukunta, partioryhmä tai yksi partiolainen voi vielä kerätä varoja leirimaksukuluihin ihan jokaisena vuodenaikana? Pihauksen varainkeruuvinkeistä vastasi taloudesta ja yhteiskuntasuhteista vastaava piirihallituksen jäsen Kaisa. Nyt onkin aika kääriä hihat ja ryhtyä toimeen, ettei ensi vuoden huikein partiojuttu vain mene sivu suun…

Partioryhmä voi varata kaupasta tai torilta myyntipöydän mille tahansa vuoden perjantaille, ja myydä herkullisia leivonnaisia viikonlopun kahvipöytään. Myös laskiainen, ystävänpäivä, pääsiäinen ja vappu ovat sesonkileipomisen aikaa. Monessa kaupassa etsitään tällä hetkellä vielä paketointitonttuja joulunalusviikonlopuille. Näppäräsorminen paketoi useamman paketin muutamassa minuutissa, ja siisteistä paketeista kilisee mukavasti euroja kassaan. Näin joulun alla ehdit myös keräämään leirimaksueuroja esimerkiksi siivoamalla mummulle, leipomalla pipareita kummille tai vahtimalla naapurin lapsia vanhempien käydessä jouluostoksilla.

Kevään tullen lippukunta voi järjestää monenlaisia tapahtumia ja tempauksia, joissa leirikassaa saa kartutettua. Miltä kuulostaisi esimerkiksi makkara- ja mehunmyyntikoju kevään hiihtotapahtumassa? Tai jos huoltajien joukosta löytyy hyvä suksien voitelija, voisi suksienvoitelu käydä kaupaksi hiihtoloman alusviikolla, esimerkiksi hiihtomajan pihamaalla toteutettuna. Pääsiäisen ja vapun tienoilla myydä voisi pihamaan haravointia ja siivoustalkoita, vapun aikana taas varmasti herkullinen sima ja kotitekoiset munkit käyvät kaupaksi.

Kevätauringon alkaessa paistaa myös ikkunanpesupalveluiden tarvitsijoita alkaa taas löytyä. Tehkää ilmoitus lähikaupan mainostaululle tai paikallislehteen, ja tarvitsijat löytävät teidät! Tähänkin projektiin kannattaa kuitenkin varautua kunnollisilla välineillä. Kevään tullen linnunpöntöt käyvät kaupaksi, niitä voi myös olla rakentamassa lapsi- tai perhetapahtumassa myyntiin yhdessä osallistujien kanssa. Voitte myös siivota pieneksi jääneitä, mutta vielä käyttökelpoisia partio- tai retkeilyvarusteita omista kaapeista, ja myydä ne eteenpäin lippukunnan facebookryhmässä tai vaikkapa koko lippukunnan yhteisessä tapahtumassa.

Touko-kesäkuun juhliin etsitään myös apukäsiä kahvin tarjoiluun tai tiskaamiseen. Myös kesämökkien kevättöissä tai kotipihojen haravoinnissa voidaan tarvita apua. Ja ennen leiriä ennätät vielä surruutella useammankin ruohonleikkuu-urakan!
Muutamilla paikkakunnilla etsitään myös erilaisia ryhmiä tekemään tienvarsisiivouksia, ja isommalla porukalla urakka saattaa sujua päivässä tai parissa. Ja vielä hetki ennen leiriäkin ehtii talkoilla saunavihtoja, ja myydä ne juhannussaunojille…

Jos talkoilusta innostuneita löytyy esimerkiksi lippukunnan vanhemmista, tyhjä autotalli ja välineet renkaiden vaihtoon tuottavat renkaidenvaihtopalvelun muodossa kohtuuvähällä vaivalla kivasti euroja. Tämä tietysti vaatii myös ennakkotyötä ajanvarauspalvelun järjestämisessä.
Jos juhlit syntymäpäivää ennen leiriajankohtaa, voi myös synttärimuistamiset pyytää leirimaksua tai vaikka tarvitsemiasi retkivarusteita silmällä pitäen.


Entä mitä voin tehdä yksin leirimaksun kokoon saamiseksi? Paljonkin. Ensinnäkin kerro leiristä, ja halustasi osallistua sille, aivan kaikille. Näin joulun alla asiasta kannattaa myös kirjoittaa joulupukille, ja vinkata mummulle, kummille, ja muille mahdollisille joululahjalla sinua muistaville: “lahjaeurot voisi käyttää vaikka ensi kesän leirimaksuun, konvehtirasiasta ei jää läheskään niin pitkäaikaisia muistoja…”

Jos leirimaksusta uupuu vielä, voi perheen tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi tukea leirimaksuun tai leirivarusteisiin hakea myös oman seurakuntasi diakoniatyöltä, Pelastakaa lapset ry:ltä tai Diakonissalaitoksen avustustoimikunnalta. Lisätietoa, hakukriteerit ja avustuslomakkeet löydät heidän omilta sivuiltaan. 

Myös lippukunnan kanssa voi neuvotella siitä, onnistuisiko leirimaksun maksaminen useammassa osassa, jolloin leirimaksun keräämiselle jäisi enemmän aikaa. Piirileirillä on myös käytössä erityinen stipendirahasto, josta leirimaksutukea voi hakea taloudellisin ja sosiaalisin perustein. Tästä voit lukea lisätietoa Tempuksen omilta sivuilta.

Näemmehän me piirileirillä?

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Mikä etäpartio?

Seitsemän vuotta lippukunnanjohtajana toiselta puolen Suomea tai Eurooppaa, tai useampikin
etäpesti yhtäaikaisesti. Kuka tätä oikein tekee ja kuinka hän siitä selviää, kysyy piirin varajohtaja Tiia Tuhkasaari.

Opiskelen seuraavat puoli vuotta Münchenissä, Saksassa. SP:n ja piirien johdon
tulevaisuusseminaarissa pari viikkoa sitten Suomen Inkoossa minulta kysyttiin, että ”kuinkas se
piirin varajohtajan pesti sitten?” Häkellyin – mikä kysymys tuo nyt oikein on? On suhteellisen
yhdentekevää, istunko sohvallani Jyväskylässä vai työpöytäni ääressä Münchenissä, kun osallistun
Skypessä piirihallituksen, työvaliokunnan, kasvuryhmän tai vaalitoimikunnan kokouksiin.
Tunnustan tietenkin lähijohtamisen edut, mutta aina siihen ei ole mahdollisuutta. Ei ollut Essi
Lahdella tai Sonja Miettiselläkään.

Essi ryhtyi Kauhavan Kortesjärvellä sijaitsevan Markki-Partion lippukunnanjohtajaksi kovan
kannustuksen päätteeksi, ja pestin alkaessa asui väliaikaisesti Hangossa ja sen jälkeen Joensuussa.
Sonja puolestaan toimi seitsemän vuotta lpkj:na Oulunsalon Norsille Kuopiosta, Mikkelistä ja
Brysselistä käsin. Pesteihin ei tahtonut löytyä toista tekijää, ja niinpä kumpikin ryhtyi tehtäväänsä
velvollisuudentunteesta.

Sanana velvollisuudentunne kuulostaa negatiiviselta. Kuitenkin väitän,
että moni aikuisista partiolaisista tiedostaa partiota harrastaessaan myös samalla tekevänsä
vapaaehtoistyötä, ja työ kuin työ tuo tullessaan sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Ja partio, jos
mikä, on varsin puoleensavetävä harrastus ja vapaaehtoistyö. Essi kertoi myös lupausten tuesta
tärkeiltä ihmisiltä olleen suuressa roolissa omassa päätöksenteossaan ryhtyä pestiin.

Etäjohtaminen ei ole helppoa. Sonja ei tiennyt pestin vastaanottaessaan sen muuttuvan
etäpestiksi, saatikka kestävän lopulta vuosikausia. Myös samanaikainen mukanaolo uuden
kotipaikkakunnan partiotoiminnassa tuotti haasteita tasapainottelussa erilaisten
lippukuntakulttuurien välillä.

Entä sitoutuvatko etänä johtavat tehtäväänsä voimakkaammin? Etäjohtajaa voi hiertää, jos hän
matkustaa ja käyttää sekä aikaa että rahaa osallistuakseen, mutta paikallinen johtaja kiirehtii
välittömästi pois ehtiäkseen esimerkiksi ruokakauppaan.

Mikä on pahinta etäjohtamisessa? Haastateltavani mainitsivat kumpikin jatkuvan
riittämättömyyden tunteen. On vaikeaa olla läsnä tai panostaa niin paljon kuin haluaisi, paikalla
voi olla ”väärään” aikaan tai olla kykenemätön olemaan paikalla oikeaan aikaan. Matkustaminen
puolestaan vie energiaa muista asioista. Essi kertoi kuitenkin myös oppineensa paljon omasta
tavastaan olla mukana yhteisten asioiden hoitamisessa sekä siitä, että hänelle olisi ollut tärkeää
nähdä enemmän ihmisiä, joiden kanssa toimii.

Delegointikyvyn tärkeyden haastateltavat mainitsivat myös. Sekä Sonja että Essi ovat sitä mieltä,
että oli varmasti lippukunnankin kannalta hyödyllistä, että lpkj priorisoi, mitkä asiat kuuluvat hänen hoidettavikseen, ja mitkä on tarpeen delegoida esimerkiksi toisille johtajaneuvoston
jäsenille. Parastaikaa jalkautuva lippukunnan kolmen johtajan malli tukeekin tätä ajatusta.

Ei aina pakkorako

Etäpestiin ei kuitenkaan aina ole pakko ryhtyä pakon edessä. Antti Karppi mietti jo Vaasasta lähtöä
tehdessään keinoja tukea lippukuntansa toimintaa Seinäjoelta käsin. Syntyi konsepti Sammaltaja-
toiminnasta, joka yhdistää sekä samoaja- että vaeltajatoimintaa. Lisäksi Metsäveikoilla on
käytössään termi etäveikko, joita ovat Vaasasta pois muuttaneet ja jotka perinteisesti osallistuvat
mahdollisuuksiensa mukaan erityisesti projektien toteuttamiseen. Piiripestiin Antti lähti kun
kysyttiin, ja etäpartiointi jopa houkutteli uusilla haasteillaan.

Anttikin kertoo sittemmin oppineensa paljon etäjohtamisesta. Erityisesti se on vaikuttanut omaan
tapaan johtaa itseään ja muita, ja suurin eroavaisuus löytyy ihmiskontaktien määrästä. ”Jos teet
sitä yksin kotisi nurkassa, on se jo puoliksi pilalla”. Yhdessä tekeminen kuitenkin onnistuu muun
muassa partion käyttöön ottaman O365-paketin Skype for Busineksen kautta, mutta itsenäiseen
työskentelyyn motivaatio täytyy kaivaa Antin sanoin omasta selkäytimestä. On myös oltava
aktiivinen kommunikoija. Antti kehuu myös parijohtajuutta yhtenä tehokkaana tukitoimena
etäjohtamisessa. Antin mielestä parasta on nähdä kun kaikki palaset loksahtelevat kohdilleen, ja
tavata niitä huipputyyppejä kasvotusten, joille on kuukausien ajan laittanut hullun lailla viestejä.

Mentorointi rocks

Osallistun parastaikaa käynnissä olevalle Value Based Leadership -kurssille, johon kuuluu yhtenä
osana mentorointiohjelma. Mentorini Titta Angervon kanssa olemme puhuneet erityisesti
etäjohtamisesta, ja seuraavassa ja samalla viimeisessä tapaamisessamme joudunkin
tulikokeeseen: tulen vetämään työpajan mentorini rekrytoimille, itselleni tuntemattomille ja
varmasti fiksummille tiimiläisille etänä.
Mentorointi sinällään on jo johtamisen kultakimpale ja tukee osaltaan myös etäjohtajaa
pestissään. Tittalta saamiani käytännön neuvoja olen päässyt saman tien implementoimaan sekä
osuuskunnan, jossa olen mukana, että piirin toimintaan. Tässä siis yhteenveto sekä
haastateltavieni huomioista että Tittalta saamistani vinkeistä.

Viisi vinkkiä etäjohtamiseen:
1. Perustele, perustele ja perustele, miksi jotain tehdään ja miksi se on tärkeää.
2. Kehu ja kannusta.
3. Ole aktiivinen yhteydenpitäjä ja pysy helposti lähestyttävänä.
4. Priorisoi ja delegoi.
5. Aikatauluta.

Kiitos haastatteluvastauksista Antti Karpille, Essi Lahdelle ja Sonja Miettiselle. Kiitos superista VBL-mentoroinnista Titta Angervolle.

Teksti ja kuva: Tiia Tuhkasaari

tiistai 3. lokakuuta 2017

Syksyyn valmistautuminen koulutuksen näkövinkkelistä

Kurssit, koulutukset, motivaatio ja uudesta innostuminen. Johtamisen jatkuvuudesta ja sen tärkeydestä kertoo piirihallituksen koulutuksesta vastaava jäsen Antti. Lähtisitkö sinäkin vihdoin sille roikkumaan jätetylle PJPK:lle?

Kesällä partiotoiminta hiljenee koloilla ja kotien uumenista kaivaudutaan esiin korkeintaan suurtapahtumiin ja leireille, mutta miten lippukunnissa olikaan valmistauduttu syksyyn?

Oikeaoppinen valmisteluhan alkoi jo hyvästi ennen kesää tunnustelemalla, miten johtajat aikovat jatkaa tulevalla toimintakaudella ja millä mielin aloittavat johtajat tarttuvat uusiin haasteisiin. Motivaation määrä vaihtelee yksilötasolla roimasti ja niinpä johtajien motivaation tukeminen onkin toimintakauden onnistumisen kannalta äärimmäisen tärkeää!

Joskus käy kuitenkin niin, että kaikista yrityksistä huolimatta johtaja x ei innostukaan enää tehtävistään. Jumittuminen vanhoihin kaavoihin, taitojen ruostuminen tai uusien haasteiden puute. Syyt motin katoamiseen ovat kullakin erilaiset, eikä yhtä yhtenäistä tekijää välttämättä löydy. Hyvä aikuinen tuki selvittää, mitkä asiat motivoivat johtajaa x ja tarttuu toimeen. Olisiko aika tarjota uusia haasteita sille akelalle, joka aina näiden 10 vuodenkin jälkeen raahautuu kololle pitämään supeiltaa? Tai ehkä muutos ei ole tarpeen? Partiolainenhan elää kiitoksella ja kahvilla, mutta ehkä oikea tapa muistaa ahkeraa johtajaa onkin sen kultakatriinapaketin lisäksi laittaa ansiomerkkihakemus vetämään.

Motivoiminen on taitolaji ja yksilöstä kiinni, vähän niin kuin lahjan ostaminen: täytyy ymmärtää mitä toinen tarvitsee. Mutta onneksi partiosta löytyy varma paketti, joka takuu varmasti pistää vauhtia johtajaan. Kurssit! Nuo partion kruunujalokivet, jotka kokoavat maamme taitavimmat osaajat samaan osoitteeseen jakamaan kokemuksiaan ja osaamistaan, ovat partion parasta antia kaikenlaisille ja ikäisille johtajille. Useamman kurssin käyneenä voin taata, että kurssilta poistutaan hymyssä suin ja pää täynnä uusia ideoita ja uusia tuttavuuksia. Yhteistyön lisääntyessä ei kursseilla tarvitse tyytyä ainoastaan oman piirin väkeen, vaan tutustumaan pääse mahdollisesti jopa yli piirirajojen.

Mutta kuinkas sinne kurssille lähdetään tai ”lähetetään”?
Luonnollinen hetki puhua erilaisista kouluttautumisista on pestikeskustelu missä tarkistetaan millaista osaamista on jo, eli millä tasolla liikutaan ja mikä tukisi motia parhaiten. Hyviä aihioita koulutuspolulle löydät myös SP:n koulutuskartasta, johon pääset tutustumaan täältä.

Jatkotason koulutuksiin porttina toimii partiojohtajan peruskoulutus, jonka suorittanut voikin lähteä esimerkiksi luotsikoulutukseen. Toisaalta jos omasta akela/sampo-koulutuksesta on aikaa, voi kertaamaan lähteä kurssilaiseksi tai jopa kouluttajaksi, jolloin oppimisesta tulee huomattavasti syventävämpää! Vaihtoehtojahan riittää: piiri(t) & SP tarjoavat valtavasti erilaisia koulutuksia joita kannattaa kartuttaa kuin sulkia hattuun. Kuten eräs viisas mies aikoinaan kultaisella vuosituhannen vaihteella sanoi: gotta catch ’em all!

maanantai 24. heinäkuuta 2017

Vapaaehtoistyön tunteja

Vapaaehtoistyötunti sinne, toinen tänne. Partiotuntien määrää, mielekkyyttä ja omaa jaksamista pohtii piirihallituksen aluetyöstä ja lippukuntatuesta vastaava Mira. Montako tuntia sinä teit partiota viime kuussa?

Partiossa tehdään vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten parissa suuria lukemia vuosittain: 3 000 000 tuntia! Osa tekee ajallisesti enemmän, osa vähemmän, jotkut kausittain tai projekteittain, läpi elämän tai muutoin käyvät heilahtamassa. Mutta kuitenkin jokaisen työpanos on tärkeä ja varmasti jollekin unohtumaton. Yksi parhaista kuulemistani lausahduksista partiossa onkin ollut: ”Ansiomerkit eivät niinkään ole tärkeitä, vaan sudarin hymy ja kiitos leirin päättyessä.”

Pyysin muutamia ystäviäni merkitsemään toukokuun partiotunnit ylös. He seurasivat pesteihin liittyvää ajankäyttöään. Eli siis tilastollisesti huomioni eivät ole päteviä, mutta varmaankin ihan hyviä esimerkkejä. Ystäväni ovat niin lpk-, alue-, piiri- ja/tai keskusjärjestötason pesteissä. Kaikki tekivät partiota enemmän kuin kerran viikossa. 

Osa teki pienemmissä erissä lähes päivittäin, kuten vastaili partiosähköposteihin 15 minuuttia päivässä. Osa taas harvemmin, pääosin tunti tai kaksi kerrallaan kokousten ja partioiltojen muodossa. Yksi teki samoina päivinä paljon erilaisia partiohommia useamman tunnin ajan, ja vietti partiottomia päiviä niiden välissä. Monilla kyseessä oli niin sähköposteja ja -viestejä, partioiltoja ja niiden valmisteluita, etä- ja lähikokouksia kuin tapahtumia, talkoita ja matkaamista partiotapaamisiin. 

Partio kun tahtoo olla usealle elämäntapa, niin tuntien erotteleminen muusta elämästä on joskus myös vaikeaa. Moni myös jollain tavalla kauhistui tuntien määrää – niitähän on paljon! Ja vielä kun on niitä pitkiä tapaamisia, jolloin partiossa ollaan pestissä yhteen pötköön vaikkapa 19 tuntia (saattaa siinä pienet unet olla välissä!)

Osa pitää ihan tietoista partiolomaa silloin tällöin – onhan ansiotyössäkin vuosilomat ja vapaapäivät! On ihan tervettä joskus pitää partiottomia päiviä. Monella ajatustyö jatkuu tosin silloinkin, eikä sitä merkitä kalenteriin samalla tavalla kuin niitä ”oikeita tunteja”. Meilläkin perheessä (vaikka kaikki partiota harrastavatkin) sovitaan välillä partiottomia lomareissuja, jolloin on sitten lähinnä vastailtu WhatsApp-viesteihin tai tehty pikainen kalenterimerkintä. Partiossa vapaaehtoistöitä tulee tehtyä tunti jos toinenkin, joten on sillekin kivaa vastapainoa olla ihan muualla välillä. Ja se on ihan ok.

Osa ystävistäni teki enemmän partiota kuin kuvitteli, osa teki itselleen sopivan määrän.
On hienoa, kun osa koki tehneensä laadukasta partiota koko aikansa edestä ja tehokkaasti! Osalla saattoi myös välillä mietityttää, että onko sillä väliä teenkö vai jätänkö tekemättä. Uskon kuitenkin, että kannatti tehdä Aina kannattaa myös muistaa oma jaksaminen, ettei sitä ylittäisi. Harrastuksen parissa myös riittää, että tekee parhaansa. Partiossa ei tarvitse olla kaikkein paras ollakseen hyvä! Eli jos kokee, että pystyy antamaan vaikkapa kolme tuntia kuukaudessa, sekin vie eteenpäin . Sehän vastaa sitä paitsi pestinä vaikkapa lauman iltaretken apujohtajana olemista!


Mikä saa juuri sinut tekemään vapaaehtoistyötä partiossa? Käyttämään siihen omaa aikaasi ja osaamistasi? Mikä edesauttaa tekemistäsi? Mitä mainitsemisen arvoisia hyviä käytäntöjä sinulla, lippukunnallasi, piirillä tai muutoin on? Omaa jaksamistaan kannattaa puntaroida aika ajoin – riittääkö minulla aikaa tähän pestiin? Ja esille kannattaa myös tuoda, jos pesti on muutoin hyvä, mutta siinä on pikkuasioita, joita ei mielellään tekisi. Saattaa olla, että joku muu tahtoo ne mielellään tehdä.

maanantai 29. toukokuuta 2017

Viisi vinkkiä lippukunnan varainhankintaan


Mistä teidän lippukunta hankkii varat toimintaan ja projekteihin, ja miten se tehdään? Pohjanmaan Partiolaisten piirihallituksen taloudesta ja yhteiskuntasuhteista vastaava hallituksen jäsen Kaisa Salmu vinkkaa viisi asiaa, joihin kiinnittää huomiota lippukuntien varainhankinnassa.


Vastuuhenkilö
Oletteko nimenneet lippukuntaanne varainhankinnan vastuuhenkilön? Liian usein tämä tehtävä kuuluu lippukunnanjohtajan salkkuun, tai sitten leiriä, tapahtumaa tai projektia hoitavat valmistelevat sen muun valmistelun yhteydessä. Tällöin monesti hakemusten valmisteluun ja mahdollisten rahoittajien kartoittamiseen ei jää tarpeeksi aikaa.   Varainhankinnan vastuuhenkilön ei tarvitse välttämättä olla mukana lippukunnan viikkotoiminnassa, tai edes asua lippukunnan kotipaikkakunnalla. Hakemuksiin tarvittavat tiedot saa kohtuullisen helposti kerättyä aktiivitoimijoilta ja etuna myös on, että viikkotoiminnan ulkopuolisella on enemmän resursseja käytettävissä tähän toimintaan. Hyviä vaihtoehtoja vastuuhenkilöiksi ovat esimerkiksi lippukuntalaisen huoltaja, tai paikkakunnalta muualle opiskelemaan muuttanut nuori.

Paketoi tarve myytäväksi kokonaisuudeksi
Yhteydenottoa tai hakemusta valmistellessa kirjaa tarpeenne ylös tarpeeksi selkeästi ja valmistele myös perustelut tarpeellenne. Älä siis ilmoita hakemuksessa, että tarvitsette rahaa lippukunnan toimintaan, vaan kerro että haette esimerkiksi avustusta kesäteltan hankintaan, koska lippukunnan jäsenmäärä on kasvanut räjähdysmäisesti, eikä olemassa olevalla telttakapasiteetilla pystytä majoittamaan kaikkia leiriläisiä hyttysiltä ja säiltä suojaan. Muista käyttää selkeää suomen kieltä tai jos käytät partioslangia tehosteena, suomenna aina käyttämäsi sanat!
Esimerkiksi näin: Tarpojaikäiset (12-15-vuotiaat nuoret) suorittavat selviytymistarppoa (yksi osa ikäkauden ohjelmaa), jota varten on tarpeen hankkia uusia kirveitä vanhojen tilalle. Hakemuksen ei myöskään ole pakko olla kirjallisessa muodossa, vaan voitte yhdessä lasten ja nuorten kanssa valmistella videon tai kuvatervehdyksen, jossa käy selville avustustarve ja sen tulevat käyttäjät. Jos haku on rajattu tiettyyn aikaan tai muotoon, noudata kuitenkin annettuja malleja, äläkä lähde sooloilemaan. Mikäli saatavalle avustukselle on edellytyksenä jokin vastike, mieti jo valmiiksi mitä voit lippukunnan puolesta luvata: mainos lippukuntalehteen tai lippukunnan nettisivuille, samoajaryhmän yhden illan työpanos haravoiden tai johtajiston käynti talkoopäivässä... Ethän myöskään lupaa mitään, ennen kuin olet tarkistanut tekijöiltä että vastiketyön tekeminen sopii myös heille!

Partio voi ottaa vastaan monenlaista tukea
Partion yhtenä etuna varainhankinnassa on, että se voi ottaa vastaan monenlaista tukea. Selvät setelit ei ole ainut vaihtoehto, kuten monelle muulle varainhankintaa tekevälle yhteisölle. Meille sopivia tukimuotoja ovat raha-avustuksen lisäksi työpanos, valmiit tuotteet, näkyvyys, kuljetus... Vain mielikuvitus on rajana! Tämä kannattaa tehdä selväksi myös avustusta hakiessa, ja esittää erilaisia vaihtoehtoja avustuksen tarjoajalle: näin avustuksensaantimahdollisuudet paranevat!

Muista jälkihoidon tärkeys
Kun lippukunta on saanut joltain taholta tukea, ei projekti suinkaan pääty siihen. Yhtä tärkeää kuin avustuksen saaminen on myös kiittäminen ja tuen käytön raportointi, vaikkei avustuksen antaja tätä olisikaan erikseen pyytänyt. Kutsu järjestettävään tapahtumaan, lyhyt raportti valokuvien kera tai kutsu lippukunnan sidosryhmien kahvitilaisuuteen jättää kaikille osapuolille hyvän mielen.

"Jälkihoito" myös antaa avustuksen antajalle mahdollisuuden tutustua lippukunnan toimintaan ja partiotoimintaan yleensäkin. Hyvä jälkihoito jättää sekä avustuksen saajalle että antajalle hyvän mielen, ja myös uusien yhteistyöprojektien miettiminen on helpompaa onnistuneen ja hyvin hoidetun projektin jälkeen.

Kokeile ja kartoita myös uusia rahoitusmuotoja
Monelle lippukunnalle tuttuja avustuksen antajia ovat kunta ja seurakunta, mutta vaihtoehtoja on myös monia muita. Oletteko hakeneet alueella toimivilta yrityksiltä tukea? Moni yritys tukee mielellään alueensa kasvattavaa nuorisotyötä tekevää järjestöä ja kantaa samalla yhteiskuntavastuuta.

Osa yrityksistä jakaa avustuksia kerran vuodessa keskitetyssä haussa, osa taas ympäri vuoden aina, kun sopivia avustettavia osuu kohdalle. Monet säätiöt jakavat avustuksia erilaisilla painotuksilla: osa teema-avustuksia, toiset taas alueiden mukaisesti. Tietoa avustuksia jakavista säätiöistä pääset lukemaan täältä.

Yksi varteenotettava rahoitusmuoto ovat myös EU-hankkeet, varsinkin Leader-rahoitus on helposti lippukuntien käytössä. Nämä rahoitusmuodot vaativat toki jonkin verran omarahoitusta, mutta osassa myös talkootyötunnit lasketaan omarahoitukseksi. Oman alueesi Leader-yhteisön löydät täältä. Sivulla pääset myös tutkimaan auki olevia rahoitushakuja. Uusia teemahakuja aukeaa alueittain muutaman kerran vuodessa!
Näiden lisäksi tietenkin adventtikalenterien ja muiden tuotteiden myynti, myyjäistapahtumiin ja tempauksiin osallistuminen, arpajaisten järjestäminen ja muiden yhdistysten ja yhteisöjen jakamat avustukset.
Lisävinkkejä, materiaalia ja ohjeita löydät muun muassa seuraavista paikoista:

Tätä pohjaa käyttämällä voit helposti esitellä yleisesti partiota, lippukuntaanne ja suunniteltua toimintaa johon haette avustusta: http://toiminta.partio.fi/sites/partio.fi/files/partioinfo_klubiesittely.pptx

Lisää vinkkejä lippukunnan varainhankintaan löydät tästä SP.n ohjeesta: http://toiminta.partio.fi/sites/partio.fi/files/lisarahoituksen_tukimateriaali_lippukunnille_0.pdf

Tai tästä piirin ohjeesta:

- Kaisa

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Nyt rekrytoidaan eli keskitetyn pestirekryn lyhyt oppimäärä

Piirin viestimissä on Sykähdyksestä lähtien pyörinyt mystinen keskitetty pestirekry. Tarkastellaan nyt hieman, mistä on kyse ja miksi tällaiseen on päädytty.

SP käynnisti viime vuonna uuden rekrytointitavan, jossa kaikki pestit ovat yhtä aikaa avoimessa haussa. Tästä ideasta kehittelimme omanlaistamme versiota piirihallituksessa, ja niin syntyi pohjalainen pestirekry. Nyt käynnissä oleva ensimmäinen rekrykierros päättyy Yrjönpäivään eli tämän viikon sunnuntaihin 23.4. (Vielä on siis mahdollista hakea mukaan!)  Seuraavina toimenpiteinä kustakin pestistä vastaavat ihmiset ottavat yhteyttä pestiä hakeneisiin. Yhteisen keskustelun myötä pesti aloitetaan yhdessä sovittuna ajankohtana.

Keskitetty pestirekry tuo mukanaan myös muita uusia tuulia: nyt rekrykierroksella valitut pestiläiset koulutetaan piiriluottiksiksi ensi syksynä! Noin päivän kestävällä koulutussetillä on tarkoitus lisätä tietoutta piirin asioista ja piirissä toimimisesta, jotta pestissä toimiminen olisi mahdollisimman helppoa ja mukavaa. Koulutuksessa pääsee myös tapaamaan muita uusia piiriluottiksia ja verkostoitumaan muutenkin.

Lippukunnassakin kannattaisi ehkä kokeilla keskitetyn rekrytoinnin ideaa. Toisiko ”etsimme yhtä akelaa, kahta retkikuljettajaa ja leirikokkia” -ilmoitus epämääräistä ”tule mukaan toimintaamme” -ilmoitusta paremmin? Ainakin pestien sisältöä avaamalla voitaisiin saada helpommin innostettua uusia toimijoita lippukuntaan.

Piirissä otimme keskitetyn rekrytoinnin käyttöön, koska halusimme selkeyttää pestauskäytäntöjämme. Pysymme myös paremmin ajan tasalla mukana olevista luottiksista, kun asiaa tarkastellaan säännöllisin väliajoin. Samalla herättelemme ryhmiä ja jaostoja pestiavaimen ja siihen kuuluvan välipestikeskustelun käyttöön. Lisäksi jo aiemmin mainittu luottisten kouluttaminen otetaan nyt pestirekryn myötä tarkempaan syyniin.

Piirin seuraava keskitetty rekrykierros tulee taas ensi syksynä! Kerrothan meille, jos olet havainnut nykyisissä avointen pestien ilmoituksissa kehitettävää. Olisitko halunnut vielä jotain tietoa enemmän uskaltaaksesi hakea mukaan?

Kevätterveisin,
Essi
projekteista vastaava hallituksen jäsen


Ps. Vielä ehtii siis hakea, kevään pestirekry on auki sunnuntaihin 23.4. saakka! Tsekkaa lisää osoitteesta http://www.pohjanmaa.partio.fi/avoimet-pestit ja tuu tekemään pohjalaista partiota!

maanantai 5. joulukuuta 2016

Alueiden merkitys

Piirin aluejako on aikoinaan tehty niin sanotusti karttapöydällä, huomioimatta erityisemmin kuntarajoja tai sittemmin syntyneitä kuntaliitoksia. Tuolloin ajatuksena ei myöskään ollut tällä tavoin tukea piirin tai alueenkaan ohjelman järjestämistä. Nyttemmin toiminta-ajatukset ovat kuitenkin muuttuneet, ja aluejaolla piiri pyrkii tukemaan lippukuntia sekä lippukunnan omassa, alueen että osaltaan piirin ohjelman järjestämisessä.

Aikaisemmin ei myöskään ole ollut kaavaa, miten aluetta saisi vaihtaa. Muutoksia on tehty vain lippukunnan tai alueen toiveesta. Esimerkiksi jollain alueella on voinut olla jo pitkään jatkunutta yhteistyötä, johon on ollut ehkä vaikeaa ottaa täysin uusia lippukuntia mukaan. Tai lippukunnalla on ollut jo pitkään jatkunutta yhteistyötä (mahdollisesti jo ajalta ennen aluejakoa) naapurilippukuntien kanssa, jotka eivät nyt kuulukaan samaan alueeseen.

Tällä hetkellä on olemassa vielä avoimia toiveita lippukuntien siirtymisestä eri alueille. Piirihallituksella on kuitenkin huoli joidenkin alueiden “rampautumisesta” uusien muutosten myötä. Varsinkin, kun viime syyskokouksessa piirin tapahtumien järjestämisvastuu päätettiin jatkossa jakaa alueiden, eikä yksittäisten lippukuntien vastuulle. Muutamilla alueilla on tällä hetkellä vain vähän aktiivisia lippukuntia, ja näiden halu siirtyä toiselle alueelle voi siis paremmin edistää partiotoimintaa kyseisessä lippukunnassa, mutta väljähdyttää sitä entisestään kyseisellä alueella.

Piirihallitus on pohtinut asiaa ja käsittely on edelleen kesken.

Teksti: Heli Murtoniemi, Tiia Tuhkasaari
Kartta: Ville-Valtteri Veikkolainen

tiistai 26. tammikuuta 2016

Piirihallituksen uusi kokousvuosi käyntiin ihan uuteen malliin

Kevään Tuulevilla piirihallitus täydentyi viimein täysmääräiseksi, ja koulutuksesta ja vapaaehtoistuesta  vastaavaksi hallituksen jäseneksi valittiin Antti Karppi. Samoin ohjelmasta ja partiokasvatuksesta vastaavalle piirihallituksen jäsenelle Ville-Valtteri Veikkolaiselle kokous oli ensimmäinen laatuaan. Tervetuloa mukaan, ja hienoa, että nyt päästään työskentelemään kokonaisena piirihallituksena!
Vuoden ensimmäinen kokous oli myös ensimmäinen kokous uudenlaisen kokousjärjestyksen mukaan. Uuden kokousjärjestyksen tarkoituksena on saada entistä enemmän ryhmien ääntä kuuluville ja piirihallituksen tietoon, ja samalla pyritään antamaan koko piirihallituksena entistä enemmän tukea myös ryhmien toiminnalle. Tavoitteena on lisätä keskustelua, yhdessä ideoimista ja yhdessä johtamista.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että kokouksen avauksen ja päätösvaltaisuuden toteamisen jälkeen siirrytään heti ryhmien terveisiin, ja jos ryhmä on toivonut piirihallitukselta vastauksia terveisiinsä, vastaamme heille henkilökohtaisesti. Tämän jälkeen siirrytään syväkäsittelemään ryhmän tärkeäksi kokemia asioita. Jokaiselle ryhmälle on siis kevään kokouksista varattu kaksi oman asian kertaa, ja ryhmä saa itse tuottaa ongelman, ideointipyynnön käsiteltäväksi. Piirihallitus työstää kyseistä ongelmaa 10-15 minuuttia. Jokaisessa kokouksessa tehdään kaksi työstöä piirihallituksen jäsenen johtaessa työskentelyn etenemistä. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa työskentelimme yhteiskuntasuhderyhmän pyynnöstä yhteisvastuukeräyksen hankeidean suunnittelun käynnistämiseksi, ja koulutusryhmän pyynnöstä ideoimme uusia keinoja parantaa lippukuntien ennakointia tulevasta. Tämän jälkeen käsitellään tavalliseen tapaan kokouksen muut kohdat.
Ensimmäisen kokemuksen jälkeen tämä ryhmätyöskentelytapa vaikuttaa entistä kiinnostavammalta, ja varmasti alkukankeuden jälkeen tämä sujuvoituu entisestään. Yhdessä pohtien ja uusien silmälasien kautta katsomalla esitettyihin ongelmiin löytyy varmasti rutkasti uusia näkökulmia ja ideoita. Oman yhden kokouksen mittaisen kokemukseni mukaan tämä tuo myös mukavasti rytmiä työskentelyyn, ja laajentaa entisestään piirihallituksen jäsenten tietämystä toisten “tonteista”.
Kokouksen jälkeen kerätyn kokouspalautteen mukaan ensimmäisestä uudenlaisesta kokouksesta jäi kaikille hyvä mieli, ja työskentely koettiin vanhaa mallia tehokkaammaksi. Palautteen myötä meillä on mahdollisuus kehittää kokoustamista tulevissa kokouksissa entisestään.

Mielenkiintoista uutta vuotta odottaen,
Kaisa