maanantai 8. kesäkuuta 2015

Piirihallitus esittää syyskokoukselle piirin sääntöjen muuttamista

Piirihallitus on kokouksessa Kokkolassa 6.6.2015 päättänyt esittää piirin syyskokoukselle piirin sääntöjen muuttamista.

Pohjanmaan Partiolaisten säännöt perustuvat Suomen Partiolaisten mallisäännölle. Hyvin saman tapaiset säännöt on monella muullakin piirillä. Ikää mallisäännöllä on ainakin kymmenen vuotta, viimeksi niitä lienee tarkastellun vuonna 2007.

Monet piirit ovatkin päivittäneet sääntöjään organisaatioidensa ja muiden partiokentässä tapahtuneitten muutosten takia.
 
Tällä hetkellä suurin haaste piirimme säännöissä liittyy pykälään viisi, jossa puhutaan piirihallituksesta. Olemme ehdottamassa muutosta, jossa
  1. luovuttaisiin siitä vaatimuksesta, että piirihallituksen jäsenten pitää olla toiminnanalojensa puheenjohtajia,
  2. tarkennettaisiin piirihallituksen kokouksen päätösvaltaisuutta ja
  3. lisättäisiin yksi kohta hallituksen tehtäviin.
Kaikki muutokset, joita sääntöihin tullaan esittämään, tähtäävät piirin perustehtävän tehostamiseen. Lippukuntien tukeminen on keskeisin tehtävämme ja olemassaolomme tarkoitus. Näillä muutoksilla voimme tätä tehtävää toteuttaa aikaisempaa paremmin.

Tarkoituksenamme on käydä tästä aitoa keskustelu ennen syyskokousta. Keskustelua voidaan käydä ainakin Facebookissa mutta myös muissa mahdollisissa paikoissa.
 
Keskitys tässä kirjoituksessa tuohon 1-kohtaan. 
 

Piirihallituksen jäsenet

Nykyisissä säännöissä, §5 alkuosa, lukee näin:
Piirin hallituksen muodostavat hallituksen puheenjohtaja, joka toimii piirinjohtajana ja varapuheenjohtaja sekä talousryhmän, alueryhmän, ohjelmaryhmän, koulutusryhmän ja viestintäryhmän puheenjohtajat. Hallituksessa voi lisäksi olla yksi muu jäsen.
Elämme muutosten aikaa. Maailma muuttuu, partio muuttuu. Meidän on muututtava, koska jos emme muutu, jäämme jälkeen. Partion kasvuprojektit ovat konkreettinen osoitus muutoksen tarpeellisuudesta. Muutoksen tärkeys on havaittu eri puolilla yhteiskuntaa, myös partiossa. Partio on ollut muutosliike alusta alkaen, siksi emme ole ”partiojärjestö” vaan ”partioliike”.
 
Tämän nykyisen tekstin haasteena on se, että jos pestinimikkeet muuttuvat, pitää aina muuttaa sääntöjä. Toivoisimme, että meillä olisi joustava mahdollisuus miettiä piirihallituksen sisäinen rakenne aina tilanteen mukaan.
 
Esim. tällä hetkellä meidän tarpeemme talousministerille ei ole enää sama kuin joskus aikaisemmin. Sen sijaan nyt tarvitsisimme Yhteiskuntasuhteista vastaavan piirihallituksen jäsenen, joka mm. etsii ja solmii yhteyksiä piirin alueella toimiviin muihin järjestöihin ja partion mahdollisiin tukijoihin. Talousasiat on hänellä edelleen mietittävänä mutta nyt nimenomaan toiminnan ulkopuoliseen tukemiseen painottuen.
 
Piirin taloushallinto on käytännössä toiminnanjohtajan vastuulla. Y-asioista vastaava piirihallituksen jäsen tuo tähän luottisnäkökulman silloin, kun sitä tarvitaan.
 
Tulemme esittämään edellisen sijaan seuraavaa sanamuotoa:
Piirin hallituksen muodostavat hallituksen puheenjohtaja, joka toimii piirinjohtajana ja varapuheenjohtaja sekä viidestä kymmeneen (5-10) muuta jäsentä. Hallituksen jäsenten vastuualueet määritellään menettelytapasäännössä.
Tuo minimi eli seitsemän jäsentä (1+1+5) vastaa nykytilannetta. Hallituksen koko päätetään aina syyskokouksessa ennen varsinaisia vaaleja. Käytännössä tähän asti syyskokouksessa on tässä kohdassa pohdittu, valitaanko erovuorossa olevan projektiministerin paikalle jatkajaa. Piirin kokous on käytännössä aina hyväksynyt piirihallituksen pohjaesityksen.
 
Tämä vastaava avoin muoto löytyy mm. Lapin, Uudenmaan ja Pääkaupunkiseudun partiopiirien säännöistä. Suomen Partiolaisten säännöissä on myös sama henki.
 
Esityksessä annetaan mahdollisuus laajentaa piirihallitusta ja muuttaa sen sisäistä rakennetta. Tulevaisuus voi tuoda tarpeen uuteen piirihallituspestiin. Onko se esim. jäsenhankinnasta vastaava jäsen? Tai aikuisten rekrytoinnista vastaava? Tai joku sellainen, jota emme edes vielä tiedä. Syyskokouksella olisi tämän muutoksen jälkeen mahdollisuus reagoida uusiin ajatuksiin ja tilanteisiin.
 
Jatkossa piirihallitusta ei muodosta siis toiminnanalojen puheenjohtajat vaan homma menee ainakin minun mielestäni toisin päin: piirihallituksessa on jäseniä, jotka johtavat toiminnanaloja. Toivoisin, että piirihallituksen jäsenen nimike ei olisi enää esim. ”alueministeri” vaan esim. ”piirihallituksen jäsen, aluetyö”. Näin hallituksen jäsenille kirkastuisi vahvemmin se, että he ovat piiriä johtava joukko. Ja se johtaminen tehdään piirin ryhmien ja vastaavien kautta.
 
Ja muista: päätöksen tekee aina syyskokous! Koko uudistuksen punainen lanka on lisätä entisestään mahdollisuuttamme tukea lippukuntia ja myös se, että syyskokouksella on isompia asioita päätettävään ja näin isompia työkaluja vaikuttaa piirin toimintaan.
 

Voiko jatkossa syntyä tilanne, jossa koko hallitus on täynnä esim. viestintäihmisiä?

Jos säännöissä ei mainita erikseen piirihallituspestejä, on mahdollista määritellä pestit kokonaan uudella tavalla. Ja tämän päätöksen tekee viime kädessä syyskokous. Kokouksen alussa hyväksymme menettelytapasäännön jossa on jatkossa kerrottu, mitä vastuita valittaville uusille jäsenille ollaan antamassa.
 
Itse asiassa tämän pitää tapahtua vielä aikaisemmin: jo edeltävässä kevätkokouksessa tulisi olla tieto valittavista uusista jäsenistä piirihallitukseen, koska siellä annetaan toimintaohjeet vaalitoimikunnalle.
 
Mitään muutoksia siis ei tule tapahtumaan ilman jäsenten eli lippukuntien tahtoa. Sääntömuutos antaa aktiivisille lippukunnille mahdollisuuden vaikuttaa todella merkittävästi piirin hallintoon. Tätä me piirihallituksessakin toivomme!
 
Uskoisin, että yhteinen hyvä ei ole se, että kaikki piirihallituksen jäsenet keskittyisivät vain ja ainoastaan viestittämiseen. Vaikka se on keskeinen taito johtamisessa, tarvitaan myös mm. koulutusta.
 
Piirihallituksen nykyisen kokoonpanon ei tarvitse muuttua, mikäli se nähdään hyväksi. Muutos ei ole itsetarkoitus, se on mahdollisuus.
 

Piirihallituksen jäsenten toimikaudet

Nykyisissä säännöissä lukee näin:
Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan siten, että erovuorossa on joka toinen vuosi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, viestintäryhmän puheenjohtaja ja joka toinen vuosi talousryhmän, alueryhmän, ohjelmaryhmän ja koulutusryhmän puheenjohtajat. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai hallituksen muun jäsenen tehtävään voidaan valita yhtäjaksoisesti enintään kolmeksi kaksivuotiseksi toimikaudeksi.
Koska pestinimikkeistä ollaan esityksessä luopumassa, esitämme tämän kohdan muuttamista uutta tilannetta vastaavaksi:
 
Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan siten, että heistä noin puolet on vuosittain erovuorossa. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai hallituksen muun jäsenen tehtävään voidaan valita yhtäjaksoisesti enintään kolmeksi kaksivuotiseksi toimikaudeksi.
Erovuoroisuuksista ja toimikausista olisi jatkossa pidettävä kirjaa: jos esim. joku piirihallituksen jäsen joutuu jättämään pestinsä kesken kautensa, ei seuraajaa valita uudelle kaksivuotiskaudelle vaan edeltäjän kauden loppuun. Tämä kaikki on piirihallituksen vastuulla ja keskiössä on jälleen menettelytapasääntö: siihen on kirjattava piirihallituksen jäsenten kaudet.
 
 
 
No niin, ovi on auki! Osallistutaan aktiivisesti keskusteluun! Kanavia on monia: Facebook, tämän blogin palaute, suorat sähköpostiyhteydet, puhelin jne. Toivomme, että tästä viriää vilkas keskustelu!
Ja huomaa: esitettyjä tekstejä voidaan muuttaa, mikäli tarvetta esiintyy! Keskusteluun on mahdollisuus aina syyskokouksen päätöspykälään asti – toivottavasti se kuitenkin alkaa paljon ennen sitä!
 
t. Aake,
piirinjohtaja

Linkkejä viitattuihin sääntöihin:
 

1 kommentti:

  1. Osallistu keskusteluun osoitteessa
    https://www.facebook.com/groups/tuiverrus/permalink/10153356848145761/

    (t. Aake)

    VastaaPoista

Herättikö kirjoitus ajatuksia? Jätä kommenttisi ja osallistu keskusteluun!